Buongiorno! Katsoin eilen illalla – ja tänään uudestaan – elokuvan nimeltä Toscanan auringon alla. Alun perin kirjan muodossa ilmestynyt tarina kertoo Frances Mayesista, joka kipeän eronsa jälkeen lähtee lomamatkalle Toscanaan ja ostaakin sieltä yllättäen huvilan. Pidin elokuvasta todella paljon, sen kertoo varmaan jo se, että katsoin sen kahteen kertaan. Se on ihanan aurinkoinen, huumorilla ja elämänviisauksilla höystetty tarina, jota katsoessa on helppo unelmoida.
Mikä olisikaan ihanampaa, kuin muuttaa yhtäkkiä Italiaan. Ihan tuosta vain, sitä löytäisi jonkin suloisen talon oliivipuiden keskeltä ja sen ostaisi. Jos olisi varaa. Olen rakastanut Italiaa jo usean vuoden ajan. Miettikää nyt, jäätelö, ruoka, kulttuuri, historia, muoti ja ne miehet! Mikäs siinä olisi auringossa tummasilmäisen italialaisrakastajan sylissä loikoillen, jäätelöä syöden. Molto bene!
Todellisuus ei ehkä olisi samanlaista kuin ”Toscanan auringon alla”- elokuvassa, mutta toisaalta Italiasta saattaisi oikeasti löytyä vanhoja taloja, varsinkin pienemmistä kylistä. Tämä pääsee ehkä tulevaisuuden haavelistalleni, sen verran makoisalta se kuulostaa. Siinähän oppisi italiaakin, mikä siis on yksi elämäntavoitteistani. Minulla on useampi kaveri Italiassa, joiden kautta olen päässyt tutustumaan kieleen hieman, mutta maassa asumalla oppii tunnetusti kielen parhaiten.
Ciao!
Tiia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti