Ollako vai eikö olla (kesätyöläinen vuonna 2010)?

Mikä siinä on, kun ei ikää tunnu koskaan olevan tarpeeksi? Ja ei, en nyt puhu alkoholilaista tai muusta vastaavasta, vaan kesätöistä. Olen käyttänyt viimeiset pari päivää kesätyöpaikkaa etsien ja tämä alkaa olla todella turhauttavaa. En tiedä, onko tämä sattunut vain minun kohdalleni vai onko muilla samankaltaisia kokemuksia, mutta olen joka vuosi liian nuori.

Yritin ensimmäisen kerran saada kesätyötä, kun olin 14-vuotias. Silloin minulle sanottiin, että täytyy olla vähintään 15. Vuoden päästä todettiin, että 16-vuotiaana saa helpommin töitä. Seuraavana vuonna sama juttu, piti olla vähintään 17. Nyt olen käynyt läpi sivutolkulla avoimia työpaikkoja ensi kesäksi ja löysin kolme paikkaa, joihin ei vaadita 18-vuoden ikää.

Mielestäni tämä on hieman ristiriitaista. Töihin ei haluta ottaa liian nuorena, mutta jos ei 19-vuoden ikäisenä ole ollut töissä ollenkaan, katsotaan se miinukseksi. Mistä saa työkokemusta ennen täysi-ikäisyyttä jos töihin ei oteta alaikäisiä? Kovin hämmentävää, tosiaan.

Mutta sellaista se on. En aio luovuttaa, vaan käyn kyselemässä eri paikoista mahdollisia paikkoja. Pakko jostain on jotain löytyä!

Mukana muutama kaunis talvinen kuva. Pakko lisätä tähän loppuun, että Suomen talvi on kauneimmillaan henkeäsalpaava.

Tiia

Keittiössä part 1

Tämä lauantai oli omistettu lähinnä rentoutumiselle - ruotsin esseen kirjoittamista lukuunottamatta. Iso osa siitä vierähtikin keittiössä puuhaillessa. Ruuan laitto oli tänään minun ja siskoni vastuulla, joten käytyämme läpi ruokakomeroiden sisältöä päädyimme currykanapastaan. Pastat kuuluvat ehdottomasti lempiruokiini juuri siitä syystä, että niitä voi muutella niin monella eri tavalla. Muuttamalla vaikka vain muutamaa ainesosaa voi saada aikaan aivan erilaisen lopputuloksen. Tässä tämänkertainen variaatio:

Currykanakastike

1 sipuli

1 paprika

n. ½ dl purjoa
400g:n paketti kanafileetä pilkottuna (tai valmiita kanasuikaleita)

n. 3 rkl currytahnaa (Rajah Mild Curry Paste)

n. 1 rkl hunajaa

3,3 dl ruokakermaa

+ suolaa

+ pippuria

+ jonkin sortin pastaa oman maun mukaan

Mieto currytahna on juuri sopivan mausteista ja hunaja on hauskana vastakohtana. Rakastan currya ja tästä ruuasta tuli todella hyvää, sitä olisi voinut syödä loputtomiin! Kastike on myös varsin helppotekoista eivätkä ainekset ole turhan mutkikkaita. Hyvää perusruokaa, sanon minä.

Lisäksi innostuimme selailemaan Nigella Lawsonin "Syötävän hyvää" -keittokirjaa, josta bongasimme kaksi reseptiä iltaa varten: Mozzarella in carrozza ja kirpeä appelsiinijäätelö. "Jäätelön" teimme jo ruokaa laittaessa, sillä sen piti saada olla pakastimessa 3-5 tuntia ja vielä noin tunti jääkaapissa ennen syömistä. Jäätelö lainausmerkeissä siksi, että se on yksinkertaistettu ja vähemmän työläs versio. Tässä resepti, jos joku kiinnostui:

Kirpeä appelsiini jäätelö

1 tavallinen appelsiini ja 2 limettiä (tai vaihtoehtoisesti 3 sevillalaista appelsiinia)

3 dl tomusokeria

6 dl kuohukermaa

- raasta kulhoon 1 appelsiinin ja 1 limetin kuori, purista kaikkien hedelmien mehut sekaan

- lisää tomusokeri ja sekoita, kunnes se on liuennut

- kaada joukkoon kuohukerma ja vatkaa seosta, kunnes se on kuohkeaa vaahtoa

- kaada kannelliseen astiaan ja pakasta noin 3-5 tuntia

- ota ennen tarjoamista 15-20 minuutiksi huoneenlämpöön ja pidä 30-40 minuuttia jääkaapissa pehmenemässä

Ei siis monimutkaista tai edes aikaavievää. Toisaalta ajatus jäädytetystä kermavaahdosta kuulostaa hieman arveluttavalta, mutta uskokaa tai älkää, lopputulos maistui hyvältä! Tosiaan, alkuperäisessä reseptissä suositeltiin sevillalaisia appelsiineja, mutta meidän lähikaupastamme niitä ei ainakaan löytynyt, joten tavallinen appelsiini ja limetit kelpaavat mainiosti. Annos on myös melko suuri, joten jos tarkoitus on syödä kaikki yhdellä kertaa, kannattaa tehdä vain puolikas annos.

Kolmantena teimme Mozzarella in Carrozzaa, eli leipäkuoressa paistettua mozzarellaa. Tätä en ehkä suosittele kevytruokavaliota ylläpitävälle, ohjeessa ei ole mitään kevyttuotteita. ;)

Ideana on yksinkertaisesti laittaa mozzarellasiivuja - ja oman maun mukaan esimerkiksi tomaattia - vaaleiden paahtoleipäpalojen väliin. Täytetyt leivät kastetaan ensin nopeasti täysmaidossa, kieritellään sen jälkeen vehnäjauhoissa, ja lopuksi ne kastetaan pippurilla ja suolalla maustettuun kananmunaan ja paistetaan pannulla kullanruskeiksi. Herkullista, varsinkin jos pitää mozzarellasta! Pikku vinkki; mozzarellan määrässä ei kannata pihtailla, kunhan se ei jää reunojen yli, sitä saa olla reilusti.

Tällaista siis tällä kertaa, maukasta viikonloppua!

Tiia
p.s. kuvat eivät ole minun ottamia, kameran puutteessa jouduin käyttämään näitä

Out with the old, in with the new

Uusivuosi ja sen jälkeiset viikot ovat uudistuksen aikaa. Itse ainakin pyrin hankkiutumaan eroon kaikesta turhasta ja mieltä painavasta, ja alan suunnitella kaikkea hauskaa seuraavalle vuodelle. Tällä kertaa muutoksen koki blogini ulkoasu, edellinen alkoi tuntumaan liian synkältä. Ei tämäkään mikään erityisen pirteä ole, mutta hieman vaaleampi ainakin. Ja paremman puutteessa saa kelvata, toistaiseksi.

Siirtyminen vuodelle 2010 sujui mukavasti kavereiden kanssa ja olin oikeastaan yllättynyt siitä, että kerrankin oikeasti tuntui siltä, että vuosi vaihtui. Yleensä uusivuosi vain sujahtaa ohi ja minulle jää sellainen "tässäkö tämä nyt oli?" -olo. Ei tällä kertaa. Minuun iski kunnolla uuden alun tunne ja sain kummasti puhtia talven pimeydestä huolimatta. Kesäiset ajatukset auttavat nekin, nythän ollaan jo kevätlukukauden puolella eli muutaman kuukauden päästä paistatellaan jo auringossa.

Onhan tässä toki monia talvikuukausia ennen kesää, mutta unelmointi ei ole koskaan kiellettyä. Olen selaillut erilaisia vaatekuvastoja ja tarkastellut kesävaatemallistoja ja ah, mitä sieltä löytyykään. Vanilla Raccoonin blogissa kirjoitettiin haalareista, ja olen itsekin katsellut niitä. Tosin hieman erilaisia, minä nimittäin iskin silmäni näihin kaunokaisiin:

Harkitsin tällaisten shortsihaalareiden hankkimista jo viime kesänä, mutten saanut mitään aikaiseksi. Päätin siis ostaa nämä H&M:n haalarit tälle vuodelle. En tosin osaa päättää ottaakko mustat vai denimit, mutta onhan tässä aikaa! Toinen löytöni, joita sovitin jo liikkeessä ja joihin ihastuin totaalisesti, ovat niinkin simppelit kuin  vaalean harmaanruskeat shortsit, H&M:ltä nämäkin:

Uskokaa pois, unelmavaatteiden lista on uskomattoman pitkä, mutten taida jatkaa sitä tänne tällä kertaa. Nämä nyt sattuivat olemaan päällimmäisinä mielessä.

Tiia